KILVOITTELUA

Ihmisen elämä on kilvoittelua. Eikö näin sanota sanassakin? Olen kuullut tämän uskovaisilta ihmisiltä, joihin en katso itse kuuluvani. Tähän kilvoitteluun minä kuitenkin uskon, tai ainakin olen jotenkin alistunut.

Kilvoittelu alkaa jo pienestä. Heti kun lapsi alkaa kehittyä kohti ihmisyyttä, vanhemmat komentavat tätä, kuin älytöntä olentoa. Tietenkin pieni lapsi onkin suhteellisen tajuton, koska ei älyä näitä aikuisten vouhotuksia. Lapsi elää enempi vaistoillaan, takertuen elämään takiaisen sitkeydellä. Lapsen kasvaessa hänelle asetetaan jatkuvasti lisääntyviä vaatimuksia.

Ihmiset eivät kaikki ole samanlaisia. Emme ole kaikki yhtä lahjakkaita, ainakaan joka alueilla. Onneksi olemme erilaisia. Joudumme opiskelemaan muutenkin, kuin pelkästään elämän koulussa. Lapset aloittavat päivähoidossa, jos vaikka kuinka nuorena. Tämän jälkeen esikoulu, jota seuraa ala-aste. Silloin alkaakin tosi rumba.

Aletaan karsia jyviä akanoista. Mikäli lapsella sattuu syystä tai toisesta olemaan Jukolan Jussin taipumukset omaksua uusia teoreettisia asioita, niin on ongelmia tiedossa. Mikäli rasitteena ovat vielä tyhmän ylpeät vanhemmat, jotka vaativat lapsiltaan mahdottomia, voi alullaan oleva ihmisen elämä olla pilalla. Nykyaikana ei osata arvostaa käden taitoja, eikä ruumiillista työtä. Monesti katsotaan nuoren epäonnistuneeksi, jos hän valitsee ammattikoulun ja aikoo sijoittua työmarkkinoille tätä kautta.

Ei silti, ei ole mitään takuita siitäkään vaikka on yliopisto ja korkeakoulututkintoja, että saa töitä. Ihmisellä on jatkuvasti valintoja, joissa voi joutua katkerastikin pettymään. Valintoja joutuu tekemään kavereissa, harrastuksissa, ammatissa ja asuinpaikassa. Tämä alussa mainittu kilvoittelu viittasi jo hiukan uskontoon, joka myös on monelle tärkeä elämän valinta. Nämä kaikki edellä kuvatut valinnat joutuu jokainen ihminen tekemään jossain vaiheessa elämässään.

Perheen perustaminen on ihmisen tärkeimpiä valintoja, joita hän tekee elämänsä aikana. Silloin tulee myös yhteisen asunnon suunnittelu. Onko se oma, vai vuokra-asunto. Onko tuleva koti omakoti, rivitalo, kerrostalo vai maatila. Eri mahdollisuuksia on paljon. Missä koti sijaitsee? Muutetaanko kenties uudelle paikkakunnalle, tai peräti ulkomaille? Joudutaan kenties ostamaan autoja ja muita kulutushyödykkeitä. Velkaannutaanko näitä elämän valintoja tehdessä tarpeettomasti, yrittäessämme pysyä ulospäin yhtä varakkaina, kuin muut ympäristössä olevat.

Onko parisuhde, hetero vai homo? Hankitaanko lapsia ollenkaan? Suunnitellaan perheen koko tarkkaan, paljonko lapsia hankitaan. Mitenkä parin sukulaiset vaikuttavat eri valintoihin, entä muu ympäristö? Perheen kasvaessa lasten tullessa perheeseen, tulevat esille omien lasten kasvatus ja tästä aiheutuvat ristiriidat. Tämä aika on tuonut lisäksi vapaamman seksin, joka on tuonut avoliitot ja yleisen seksuaalisen moraalin löystymisen. Lisääntyvät avioerot ja uusperheet tuovat lisää riitoja ja ongelmia lasten kasvatuksessa. Ei ole eron jälkeen helppo löytää yhteisiä linjoja lasten hoidossa. Ei ole hyvä, jos lasten kasvatuksessa toinen neuvoo toista ja toinen toista. Pieni ihminen kärsii, eikä aina ymmärrä, miksi isä ja äiti eivät hoida heitä yhdessä. Ei tahdo selittelyt auttaa. Lapsi, ei edes nuori ihminen ymmärrä tai käsitä, että he eivät ole tärkeitä vanhemmilleen, minkä takia kannattaa yhdessä yrittää pitää perhe koossa.

Lisäksi kun mukaan tulevat vielä alkoholi ja huumeet niin elämä on pelkkää katastrofia. Ei ole ihme, että monilla nuorilla ihmisillä on mielenterveys ongelmia, jotka näkyvät tietenkin osittain myöhemmin vanhemmalla iällä. Puhutaan sosiaalisesta ympäristöstä, se tosiaan on tässä elämän kilvoittelussa tarpeen. Jotenkin tuntuu, että vanhan aikainen ydinperhe ja kyläyhteisö ovat unohtuneet kokonaan. Olisiko yhteiskunnan aika vetää kelloa hiukan taaksepäin vaatia kansalaisiltaan korkeampaa moraalia ja vastuuta itsestään.

Elämä jatkuu ja ihminen vanhenee. Lapset kasvavat ja aikuistuvat. Lasten vanhemmista tulee isovanhempia. Jatkuuko vastuu jälkeläisistä edelleen, vai jätetäänkö kasvatusvelvollisuus yhteiskunnalle. Joutuvatko lasten lapset enenevässä määrin turvautumaan isovanhempiin, joilla voi olla omat huolensa ja murheensa. Tuntuu, että eläkkeelle pääseminen on todellisuutta entistä iäkkäämpänä, mikäli sinne asti selviää hengissä. Ihmisen ikääntyessä erilaiset terveydelliset vaivat lisääntyvät. Sosiaalisissa kanssakäymisissä tulee uusia puheenaiheita, joissa terveys on vanhemmilla ihmisillä hyvin esillä. Ihmisellä riittää näitä erilaisia kilvoittelun aiheita kehdosta hautaan asti, mutta eletäänpä silti ihmisiksi.